Jokaisella on luovuutta
Meillä jokaisella on oma erityislaatuinen subjektiivinen tapamme nähdä, kuulla ja havaita sekä kokea todellisuus. Meistä jokainen antaa itse tulkinnan ja merkityksen kokemuksilleen. Tämä on sisäistä todellisuuttamme joka usein jää toisilta huomaamatta, sillä toisen kokemusmaailman sisään on useinkin mahdotonta päästä.
Tässä on myös perusta kunkin ihmisen ainutlaatuisuudelle ja ainutlaatuiselle mahdollisuudelle luovuuteen. Sillä aidosti ja todellisella tavalla sisäisistä kokemuksistaan voi kertoa vain kokija itse. Sisäisen maailman maisemia voi kuvata vain hän jonka sisäistä maailmaa tämä maisema on.
Crazy-art taidesuuntaukselle on keskeistä kertoa jokaisen luovuudesta. Siile on tärkeää kamppailla elitististä taidekäsitystä vastaan, jossa taiteen tekeminen varataan vain muutamille harvoille ja enemmistö pakotetaan passiviseksi maksavaksi yleisöksi ja kuluttajoiksi kaupallistetulle ’taide-teollisuudelle’. Crazy-art taideideologia julistaa taiteen ja luovuuden kuuluvan jokaisen ihmisoikeuksiin. Se vaatii jokaiselle oikeutta löytää ja toteuttaa omaa luomisvoimaansa. Se kannustaa jokaista löytämään itsestään luovuutta.
Jokaisella ihmisellä on kykyä luoda uusia asiota, kokemuksia, ilmaista itseään uudella ja luovalla tavalla, tehdä ja rakentaa uutta, muovata vanhaa uudeksi ja kertoa uudella tavalla todellisuudestaan. Jokainen ihminen myös tekee niin. Vaatii vain nöyryyttä ja halua nähdä tämä luovuus toisissamme. Elitistinen taidenäkemys jota ylläpidetään kaupallisten päämäärien vuoksi riistää ihmisten valtaenemmistöltä ilon omasta luovuudestaan. Markkinointi- ja mediavälineiden, mutta myös kasvatuksen sekä ylläpidetyn vallalla olevan kultuurikäsityksen avulla jokaisen ihmisen ainutlaatuinen luovuus kielletään ja näin hänen ihmisarvonsa keskeiseen perustaan kuuluva luovuus tehdään arvottomaksi. Jotta jokainen ihminen voisi kokea oman elämänsä arvokkaaksi tulisi hänen luovuutensa arvo tunnustaa. Näin ei vielä tapahdu, siksi Crazy-art taidesuuntauksen teesille ’jokaisella on luovuutta’ on saatava näkyvyyttä!
Crazy-art taidesuuntauksen tärkein teesi on vakuuttaa, että jokaisella on luovuutta, että jokaisen elämä on taiteilijan työtä ja tämä taiteilijan ’elämäntyö’ ei ole korvaamattoman arvokas vain taiteilijalle itselleen vaan se on tosiasiassa sitä myös muille vaikkemme sitä näekkään, emmekä kykene sille antaamaan sille kuuluvaa arvoaTaiteen uusi suuri vallankumous ’sosialisoi’, ottaa kansan ja jokaisen haltuun luovuuden. Se kumoaa elitistisen ja kaupallistuneen taiteen ylivallan ja jakaa luovuuden ja taiteentekemisen ilon kaikille! .Luova itseilmaisu ja taiteen tekeminen on itsessään palkitsevaa ja riemullista. Luovuus ja taide on ilo sille joka sitä harjoittaa. On väärin rajata taiteen harjoittamista siten, että se olisi taidetta vasta sitten kun sillä on yleisöä. Syy siihen miksi taidetta pyritään rajaamaan näin on siinä että taide on kaupallistettu. Se on pyritty alistamaan liiketoiminnaksi jotta eri tahot voisivat hyötyä taloudellisesti taiteiloiden työstää.
Elämä itsessään on suurinta taidetta!
Jokainen ihminen on oman elämänsä kautta luova taitelija. Sinun elämäsi on ainutlaatuinen ja korvaamaton taideteos maailmassa. Elämäsi ei ole vain laulun arvoinen kuten Veikko Lavi laulaa. Sinun elämäsi on korvaamattoman arvokas. Ilman sinua ei olisi sinun maailmaasi!
Joka päivä ja joka hetki asettaa meidät uusiin tilanteisiin niin sisäisesti kuin ulkoisen todellisuudenkin suhteen. Vaikka todellisuus ympärillääme olisi äärimmäisen yksinkertainen ja niukka, tarkkasilmäinen ja herkkäkorvainen havaitsee siinä kuitenkin aina jonkin muutoksen, uuden äänen, uuden varjon tai valonsäteen. Näin olemme joka päivä uusien tilanteiden ja havaintojen äärellä ja meidän on valittava jokin luova kokemistapa tähän. Näin jokaisen elämä vaatii luovuutta ja näin jokainen on oman elämänsä taiteilija!
Kasvu ihmisenä on luova prosessi, jossa jokainen valinnoillaan ohjautuu ja itse ohjaa tätä kasvua. Jokainen valinta, jokainen muutos ja teko elämässä muovaa tätä kasvua. Ne ovat kuin siveltimen vetoja elämän kirjokankaalla joka päivä päivältä rakentuu yhä rikkaammaksi ja moninaisemmaksi. Siitä muodostuu ihmeellinen elämän mittainen taideteos jonka jokainen elämällään luo. Näin jokainen on oman elämänsä kautta luova taiteilija ja tekee todeksi Crazy-art teesin: ”Elämä itsessään on suurinta taidetta!”
Kauneus on katsojan silmissä
Mitä enemmän näet kauneutta ympärilläsi sitä kauniimpi on maailmasi!
Havahtuminen siihen että todellisuus on suunnattomasti moniulotteisempi, harmoonisempi ja kauniinpi kuin mikään siitä tehty kuva avartaa esteettistä näkökykyämme samalla kun se vapauttaa meidät harhoista jotka estävät meitä näkemästä todellisuuden ja kaikkeuden kauneutta. Se vapauttaa meidät harhoista jotka estävät näkemästä toistemme kauneutta.
Sisäinen kauneus on mielen avaruutta, se on mielen vapautta ja sen on luopumista ennakkoluuloista ja estoista jotka vääristävien suodattamien tavoin pakottavat näkemään todellisuuden harhaisesti ja vinoutuneesti niin ettemme kykene näkemään kaikkeuden ja todellisuuden suunnatonta kauneutta!
Kauneus on katsojan silmissä mm. siten että se asenne joka meillä on katsottavaan vaikuttaa oleellisesti siihen mitä näemme.
Mitenkäs katselet, mistä kulmasta, missä valossa, millä tunteella, millä asenteella, mitä katseellasi etsit, mitä haluat nähdä,, nämä on tärkeitä kysymyksiä kun pohdit sitä mitä näit?
Silmiesi kauneus on niiden syyvyyttä. Ne ovat peili joka kertoo mitä olet silmilläsi tallentanut sielusi kovalevylle,,, johon koko elämäsi kokemus on tallentunut,,, silmiesi kautta tallentuu kaikki näkemäsi sen suodattimen kautta jolla olet todellisuutta havainnoinut,, yllättävää on että hypnoositutkimus on voinut todentaa tämän mutta myös sen että kokemastamme ja näkemästämme tallentuu mielemme ’kovalevylle’ myös paljon muuta tuosta tilanteesta, monia sellaisiakin asioita joita itse emme ole tuolloin havainneet tai nähneet,,
Kauniit silmäsi näkevät kaiken kauniina jopa niin että rumuudenkin jonka ne näkevät muuttuvat niissä kauneudeksi! Täydellisessä pimeydessäkin ne näkevät kirkkaan valon säteen.
Crazy-art taidesuuntaus
Crazy-art – Luova Hulluus taidesuuntaus on oma outseidertaiteen (ite-taiteen) muotonsa. Sille keskeisiä lähtökohtia ovat mm. se, että sen harjoittajien taiteeseen on vaikuttanut keskeisellä tavalla heidän psyykkinen kärsimyksensä, vaikeat tunnetilat, vaikeat sisäiset konfliktit ja ristiriidat, psyykkinen pahoinvointi ja psyykkiset sairaudet. Crazy art taidemuodon edustajiksi voidaan lukea myös monia kuuluisia taiteilijoita, joiden taiteeseen heidän psyykkinen oireilunsa on vaikuttanut merkittävästi. Heitä ovat mm. monet orfilaisiksi taiteilijoiksi nimetyt, kuten Vincent van Gogh, Edward Munck, Stringberg, Frida Kahlo jne.
Vakavista psykiatrisista sairauksista kärsineiden tiedemiesten ja taiteilijoiden lista on pitkä (Rothenberg 1990, Post 1994, Nettle 2001).
Runoilijat:
Runoilijoista tähän sarjaan kuuluvat esimerkiksi Baudelaire, Byron, T. S. Eliot, Keats, Sylvia Plath, Pope, Robert Lowell, Ezra Pound, Shelley, Dylan Thomas, Tennyson, Walt Whitman ja suomalaisista esimerkiksi Uuno Kailas ja Lauri Viita.
Romaani- ja näytelmäkirjailijat:
Romaani- ja näytelmäkirjailijoista Balzac, William Blake, Brecht, Camus, Lewis Carroll, Joseph Conrad, Noel Coward, Dickens, Dostojevski, Fitzgerald, Galsworthy, Gide, Gogol, Hemingway, Hesse, Hugo, Huxley, Ibsen, Joyce, Kafka, Kipling, D. H. Lawrence, Thomas Mann, Maugham, Maupassant, Melville, Jim Morrison, O’Neill, Pasternak, Edgar Allan Poe, Ezra Pound, Proust, Rimbaud, Sartre, Stendahl, Robert Louis Stevenson, Strindberg, William Styron, Jonathan Swift, Tolstoi, Turgenjev, Oscar Wilde, Tennessee Williams, Virginia Woolf, Zola ja omista kirjailijoistamme mm. Aleksis Kivi, Eino Leino, Timo Mukka, Frans Eemil Sillanpää, Pentti Saarikoski, Mika Waltari ja Christer Kihlman.
Säveltäjät:
Säveltäjistä Beethoven, Berlioz, Bruckner, Chopin, Elgar, Grieg, Händel, Mahler, Mendelssohn, Puccini, Rahmaninov, Rossini, Saint-Saëns, Schumann, Sibelius, Stravinski ja Wagner.
Filosofit ja tiedemiehet:
Alttius hulluusjaksoihin rajoitu vain luoviin taiteilijoihin – myös monet maailmankuulut ajattelijat ja tiedemiehet ovat kärsineet vakavista psykiatrisista sairausjaksoista, kuten Bakunin, Buber, Comte, Freud, Heidegger, William James, Jung, Kierkegaard, John Stuart Mill, Nietzsche, Marx, Proudhon, Russel, Schopenhauer, Toynbee, Whitehead, Wittgenstein, Tyko Brahe, Bohr, Darwin, Faraday, Kepler, Newton, Pasteur, Röntgen, Tyndall ja Watson.
Jorma Heikkisen blogi 