Huostaanotot mielivaltaa vai oikeudenmukaisuutta?

mielivalta(Espoon) Lastensuojelu ei ole mielivaltaista” -tuumii 7.8.2013 Espoon kaupungin lastensuojelun johtaja Merja Nikitin asianajajansa kanssa. Tohdin olla täysin eri mieltä.

Huostaanottotoiminnassa vähäisen koulutuksen omaava ilman oikeustieteen opintoja oleva toimistotyöntekijä voi riistää perheeltä sen lapset ilman oikeudenkäyntiä esim. perustellen päätöstään nimettömällä ilmiannolla jonka sisältöä ei tarvitse tutkia tai todistaa oikeaksi. Toimistopöytänsä takana istuva toimistotyöntekijä voi tehdä merkittäviä perusoikeuksien rajoittamisia ilman oikeudenkäyntiä, sillä hän toimii itse oikeuden kaikissa rooleissa. Hän on samanaikaisesti sekä syyttäjä, tutkija ja tuomari, päätöksen toimeenpanija sekä valitusviranomainen antaen lausuntoja oman toimintansa laillisuudesta. Jos tämä ei  ole mielivaltaa niin mikä sitten? Valtakunnallisen huostaanottoja rajaavan kriteeristön ja säännöstön puuttuminen aiheuttaa sen että ne tapahtuvat toimistotyöntekijän oman harkinnan mukaan. Toisinsanoen mikäli vähäisen koulutuksen saanut ilman oikeustieteen opintoja oleva toimistotyöntekijä niin katsoo ja hänestä siltä tuntuu voi hän aloittaa huostaanottoprosessin. Josko tämä ei ole mielivaltaa niin mikä sitten? Huostaanottotoimien perusteeksi riittää pelkkä huoli tai epäilys. Pelkkä mielivaltainen odostus siitä, että lapsen kehitys voi vaarantua, riittää. Josko tämä ei ole mielivaltaa niin mikä sitten? Josko vastaavanlainen oikeuden käyttö hyväksyttäisiin muuallakin yhteiskunnassa tarkoittaisi tämä mm. sitä että pelkkä epäilys siitä, että joku tekee tulevaisuudessa murhan oikeuttaisi toimistotyöntekijän ensinnäkin vangitsemaan epäilty, ’tutkimaan’ syytteen, syyttämään häntä, tuomitsemaan hänet ilman oikeuden käyntiä ilman että syytetyllä olisi minkäänlaista oikeussuojaa ja sulkemaan hänet vankilaan syyllisenä murhaan. Jokainen suomalainen pitäisi tätä  hirveänä mielivaltana, mutta kun näin tapahtuu kuntien sosiaalitoimistoissa niin tämä mielivalta muuttuu  huostaanottotoimintaa harjoittavien mielestä lailliseksi ja oikeudenmukaiseksi.

Huostaanottotoiminta on mielivaltaa ennenkaikkea siksi, että se tapahtuu täysin toisenlaisten oikeusperiaatteiden mukaan kuin muu oikeudenkäyttö yhteiskunnassa.  Huostaanottotoiminnan periaatteet ovat hyvin samankaltaisia kuin autoritäärissä ja diktatuuri valtiossa on yleisenä käytäntönä. Näiden maiden oikeudenkäyttöä leimaa mielivalta jota myös Suomessa on opittu arvostelemaan jyrkästi. Kuitenkin Suomessa huostaanottotoiminnassa nämä mielivallan periaatteet ovat otettu käyttöön. Huostaanottotoiminnassa tapahtuva mielivalta ei ole joidenkin yksittäisten ammattiansa osaamattomien ihmisten aikaansaannosta vaan mielivalta on rakenteellista ja sen perustana olevat oikeusnormit ovat mielivaltaan johtavia.

Mikäli lastensuojelun monet puutteet halutaan korjata, joista mm. sosiaali- ja terveysministeriön tuore raportti kertoo, on lastensuojelu uudistettava perustaltaan, sen mielivaltaan perustuvat hallinnolliset periaatteet on muutettava vastamaan muun yhteiskunnan omaksumia oikeusperiaatteita!

Näistä muutoksista välttämättömimpiä olisi se, että huostaanotoista päätettäisiin normaalin oikeusprossesin tavoin, jolloin perheillä ja lapsilla olisi täysi oikeussuoja. Nykyinen käytäntö pilkkaa oikeudenmukaisuutta ja laillisuutta. On kerrassaan käsittämätöntä että toimistopöytänsä takana vailla oikeustieteen opintoja oleva toimistotyöntekijä voi toimia samanaikaisesti sekä syyttäjänä ja tuomarina sekä tutkijana ja tuomion toimeenpanijana. On tyrmistyttävää, että hän voi käyttää päätöstensä perusteluina nimettöminä anettuja ilmiantoja, luuloja ja otaksumia sekä mielivaltaisia ennusteita.  Tämä on oikeudenmukaisuuden irvikuva, johon on saatava muutos!

Alla olevassa linkissä  autenttinen esimerkki  huostaanottotoimen mielivaltaisesta luonteesta:https://www.facebook.com/photo.php?v=10151788333833363

Alla olevasta linkistä lastensuojelukysymyksiin perehtyneen lakiasiaintoimiston kotisivun artikkeli aiheesta: http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/52-tabu

Alla olevassa linkissä Hesarin juttu aiheesta:

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lapsen+ja+perheen+oikeusturva++ei+toteudu+huostaanotoissa/HS20080209SI1MP02enj?fb_action_ids=493994717289857&fb_action_types=og.recommends&fb_ref=fb-recommend

Sosiaali- ja terveysministeriö:Toimiva lastensuojelu :Selvitysryhmän loppuraporti: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-26809.pdf

This entry was posted in Artikkelit. Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin: Huostaanotot mielivaltaa vai oikeudenmukaisuutta?

  1. Pikkasen tuli ajatuksia, kun tämän lehtijutun luin.
    Heti aluksi todettakoot, että miten ihmeessä ko viranoamiset jaksavat vedota näihin lakijuttuihin, kun mikään taho ei heidän toimiaan valvo? On aivan eri asia heitellä mediaan tai asiakkaille, että ”lastensuojelu on yksi eniten säädellyistä viranomaistoimista Suomessa” KUN MIKÄÄN TAHO EI NÄIDEN VIRKAMIESTEN TEKOSIA VALVO. He ”valvovat” itse itseään ja pitävät yllä mielikuvaa, etä toimivat lakien mukaan. Kun perheet ovat edes vähän valveutuneempia kyseenalaistamaan oikeuksiaan ja lapsiensa etuja, niin heille heitetään rajoituksia vedoten ”lapsen etuun”. Rajoituksia, jotka estävät vähäisetkin lapsensa tapaamiset. Viranomaisen on niin helppoa piiloutua sanaparin ”lapsen etu vaatii” taakse, koska viranomainen on oppinut siihen, että asiakas alistuu helposti. On pidettävä mielessä, että asiakaslähtöisessä sosiaalityössä tämä on pöyristyttävää yhteistyötä. Usein viranomainen ”unohtaa” että rajoitustoimenpiteistä tulee ensisijaisesti keskustella asiakassuunnitelmapalaverissa. Käytännössä kuitenkin perheille vain soitetaan ja sanotaan ”teimme rajoituspäätöksen”. Viranomaiset luottavat siihen, etteivät perheet tee kanteluita sillä viranomaiset tietävät miten hidasta ko valitustie on. Väittäkööt he mitä tahansa seuraavalla kannanotollaan.

    Tässä numeroituna niitä kohtia, joista olen erittäinkin eri mieltä ko lehtikirjoitukseen ”Ls ei ole mielivaltaista”. Lähtökohtani on se, että maassamme todellakin toimii lsviranomaisia, joiden virankäyttö on mielivaltaista – ei asiakaslähtöistä. Tekstissäni tulee toistoa mutta se lienee tarpeen, jotta edes jokunen viranhaltija ymmärtää mitä tekstilläni tarkoitan.

    1. Eivät löytäneet tapausta; eihän ”sisäinen tutkinta” lähes koskaan löydä mitään. Vai löytääkö?
    2. Maamme lastensuojelu on juurikin niin mielivaltaista, kuin sen viranhaltijat, jotka eivät tee työtään asiakaslähtöisesti eivätkä lakeja noudattaen
    3. Lait todellakin määrittelevät stt:n tehtävät ja velvollisuudet, ko laki on yksi eniten säädellyistä viranomasitoiminnoisita Suomessa MUTTA, KUN MIKÄÄN TAHO EI VALVO ko viranomaistoimintaa. Joten maassamme toimii viranomaisia, jotka EIVÄT NOUDATA lakeja
    4. Viranomaispäätöksen tulee todellakin olla valituskelpoinen ohjeineen kaikkineen MUTTA, kun näin ei aina ole. Ja lisäksi juurikin tähän sossut ovat tottuneet; kansalaiset eivät osaa eivätkä jaksa valittaa, koska heidät on ajettu niin ahtalle. Ja vaikka he tekevät valituksia, niiden käsittelyajat ovat sairaan pitkiä. Ja aivan liian usein Avi:en kantelut palautuvat kansalaiselle kommentein ”emme todenneet puutteita viranomaistoiminnassa”. Lienevätkö edes tutkivan tapauksia? Jos tutkivat niin miten?
    5.Huoltajuuskiistoissa aivan liian usein juurikin sosiaaliviranomaiset voivat olla erittäinkin puolueellisia. Ja tämänköhän he myöntäisivät?
    6. Kirjoituksessa esille tuotu ”olosuhdeselvitys” on aivan liian usein täyttä potaskaa ja erittäinkin puolueellinen mikäli viranomaiset niin haluavat: ja totuus on, ”ettei korppi korpin silmää noki” eli viranmainen uskoo herkästi toista viranomaista mm käräjä- ja hallinto-oikeuksissa. Ja on muistettava, ettei käräjä+hallinto-oikeudet tutki miten viranomaiset ovat ko olosuhdeselvitykset todellisuudessa tehneet
    7. Jälleen tuohon ”molempia vanhempia kuullaan oikeudessa ja heillä on oikeus esittää omat näkemyksensä”: mitä tällä on oikeasti merkitystä? Ei mitään mikäli viranomaiset ovat jo valmiiksi ottaneet oman kantansa ja sen tuovat painokkaasti esille. On aivan sama kuullaanko, jos ei oikeasti uskota ja kuulla!
    8. Mihin katosi esimerkiksi Vilja Eerikan pahoinpitelyyn liittyvät lastensuojeluilmoitukset? Mihin ne johtivat? Entäpä ne sadat tapaukset, joissa aivan aiheetta tehdään lastensuojeluilmoituksia epäillystä pahoinpitelystä, seksuaalirikoksista, pedofiiliepäilyistä? Niitä kyllä jaksetaan syynätä ja lapsi erotetaan perheestään ”tutkinnan ajaksi”. Eli kohde leimataan heti ja erotetaan lapsi perheestä vaikka näyttöä ei välttämättä ole kuin lsilmoituksen tekijän oletus/epäily/luulo. Että se tästä aiheesta.
    9. Todellakin tehdään heppoisin ja kevein perustein näitä yhteydenpitorajoituksia vaikka laissa on todellakin selkeät määritykset milloin yhteydenpidon rajoituksiin tulee ryhtyä. Turha alkaa olla, lakimies Päivillä ja lspalvelujen päälliköllä Merjalla, laitella näitä vastineita lehtiin, kansa alkaa päästä jyvälle siitä, että vaikka maassamme on lakeja niin lastensuojelussa toimii kolleegoitanne, jotka eivät näitä lakeja osaa/kykene/halua noudattaa. Kaikkea te ette enää voi kirjata ”lapen etu” tai ”huoli lapsesta” lauseiden taakse. Vanhemmat alkavat olla valveutuneimpia omista eduista omaa lastaan kohtaan.
    Tässä mielipiteitäni / Ani Leikonniemi

    • Hyvin kirjoitettu Ani!

      Olet pitkään monen monituiseen kertaan osoittanut selkeästi ja konkreettisesti sen kuinka lastensuojeluviranomaiset eivät tunne voimassa olevaa lainsäädäntöä. Miten he voisivatkaan,
      sillä heillä ei useinkaan ole minkäänlaista oikeustieteellistä koulutusta. Toisaalta on kuitenkin niin että heidän suvereeni asemansa viranomaisina perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen tulkintaan. Muun yhteiskunnan oikeusnormiston vastaiset menettelytavat lastensuojelussa perustuvat lainsäädäntöön, jossa heille on annettu vapaat kädet tulkita lakia mieleisellään tavalla. Lastensuojelulakiin on sisällytetty normeja, jotka mahdollistavat lastensuojeluviranomaisille suvereenin vallan tulkita sen pykäliä. Näistä ’porsaan reijistä’ on kouluttamttomankin sosiaalityöntekijän helppo pujahtaa lävitse menen tullen,, niin suuria ja laajoja ne ovat!

  2. ire sanoo:

    Suomen Lasten ” suojelussa” pyörii mitä ilmeisemmin EUROT!!!! RAHA.!!!..Lapsilla …lapset on pelkkää rahastusta…bisness….jokainen…jopa oikeasti TARVITTAVAT,,,oikeudenmukaiset huostat tuottavat rahaa…ja niihin ,kun lisätään nämä lainvastaiset,menettelyvirheiset,tarkoitushakuiset huostat,,,niin RAHAA tulee tilipussiin…..KYSYMYS: Jonka media saa ja toivon,,,ottaa selvän: Onkohan kysymyksessä jonkinmoinen sisäinen mafia??Provikkasysteemi huostaanotissa??? Mitä enemmin huostattuja sitä enemmin kuukausi palkkaa…!!!??? Kukakohan tämän selvittäisi..??? Heitän sen jollekkinasiasta seölvää haluavan..tehtäväksi!!! Boisneshän tämä on…suuremmalta opsin….vied’ä mukelot kodeistaan…ei tukitoimia kunnolla anneta, mutta viedään lapset….ja sitten: JOKU TAHO TEKEE BISNESTÄÖ meidän mukeloilla!!!! Ja tämä on totta!! Thrue!!!

  3. Meri Alaranta sanoo:

    Tuo selvitysryhmän loppuraportti on hyvä. Mutta sosionomi eikä toimistotyöntekijä ei tee mitään päätöksiä: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/hallinto/lastensuojelunsosiaalityontekijankelpoisuusjatehtavat/

    • Huostaanottopäätöksiä tekevistä sosiaalityöntekijöistä suuri osa on epäpäteviä,,, mm. sosiaaliministeriön tuore raportti kertoo tästä,,, tästä aiheuttuu se että näiden päätösten allekirjoittajina on usein toinen (muodollisesti pätevä) henkilö, joka ei ole kertaakaan tavannut henkilöä jota päätös koskee. Näin menetellään, jotta päätös olisi muodollisesti laillinen ja se mahdollisessa hallinto-oikeuskäsittelyssä voitaisin osoittaa lainvoimaiseksi. Tämä on mielestäni räikeä oikeudenmukaisuutta loukkaava seikka. Ja vaikka houstaanottopäätöksen tekijällä olisikin sosiaalityön pätevyys on hän kuitenkin monessa suhteessa ’toimistotyöntekijä’ jonka kykyä ymmärtää syvällisesti perheiden tilannetta sekä heidän tuen tarvettaan ja mahdollisuuksiaan on syytä kysenalaistaa monsestakin syystä,, niistä tärkeinpiä on se että hänellä on hyvin rajallinen aika ja mahdollisuus tutustua perheen todelliseen elämäntilanteeseen ja perheen mahdollisuuksiin. On kohtuuton odotus että jossakin toimistossa, toimistopöytänsä takana istuva ihminen voisi kompetentisti ymmärtää perheiden elämäntilannetta ja tehdä niin peruuttamattomia ja pitkäkestoisia vaikutuksia omaavia päätöksiä kuin huostaanotot ovat. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportissa on 54 eri toimenpide-ehdotusta lastensuojelutyön parantamiseksi. Niistä monet koskeva edellä mainitsemieni epäkohtien korjaamista. Näitä ovat mm. moniammatillisten työryhmien perustaminen, kokemus- ja vertaiarvioinnin käyttöönottaminen, lastensuojelutyöntekijöiden koulutus, ohjaus ja konsultaatio, lastensuojelutyön valvonnan tehostaminen,jne.,,,

  4. elDuce sanoo:

    Bises nimenomaan tuossa se pointti. Jokasesta huostaankaapatusta lapsukaisesta kunta saa tuke lapsen hotoon kunnallisessa laitoksessa. Ja huostaanotettu lapsi joutuu ”vankilaan” ilman omaa syytään ongelmatauksien joukkoon ja sitten teini-iässä he raivoissaan tietenki alkavat käyttämään huumeita ihan varmasti, koska ovat niin vihasia aikuisia kohtaan ja kaikkia rajoituksia Ja lastareissa lapset jouuvat sisääntullessaan heti eristykseen huoneeseen, jossa ei ole kuin atja lattialla. päällensä he saavat verkkarit, erkkaverkkarit tai kusipuvun, niinku lastarislangilla puku nimetään. Lstareissa liikkuu huumeet siinä, missä vanikassakin. tiedän tämän, koska ystävättäreni oli pakotettu lapsena lastariin, eli lastenkotin,, lastenvankilaan, siellä hän oppi kaikenlaista mm. c-hepatiitista omakohtasia kokemuksia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s