Työtä osatyökykyisille

Jorma Heikkinen:
Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelma

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on asettanut työryhmän selvittämään tämän vuoden loppuun mennessä osatyökykyisten työllistymisen tärkeimmät esteet ja laatimaan tämän selvitystyön pohjalta toimenpideohjelman, joka tulee sisältämään mm. monia lakiuudistuksia. Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantaminen sisällytettiin uuteen hallitusohjelmaan.

Ministeri Paula Risikon asettaman sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän tehtävänä on_

  • selvittää ja arvioida, mitkä asiat vaikeuttavat osatyökykyisten työllistymistä
  • arvioida ja ehdottaa, miten sosiaali- ja verolainsäädäntöä pitäisi muuttaa, jotta osatyökykyisten työllisyys kohenisi
  • selvittää, miten työntekijän työssä jatkamista ja osa-aikaista työllistymistä voitaisiin edistää
    • nostamalla osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutusta koskeva ikäraja työeläkkeen puolella 63:sta 68 vuoteen ja
    • ottamalla osatyökyvyttömyyseläke käyttöön myös kansaneläkkeessä
  • arvioida, miten työlainsäädäntö ja työehtosopimukset vaikuttavat osatyökykyisten työllistymiseen ja tarvittaessa ehdottaa tarvittavia muutoksia työlainsäädäntöön
  • tehdä ehdotukset työn ja sosiaaliturvan paremmasta yhteensovittamisesta niin, että osatyökykyisiä kannustetaan hakeutumaan aktiivisesti töihin ja työnantajia palkkaamaan osatyökykyisiä
  • tehdä ehdotukset palvelujen (mukaan lukien tuet ja avustukset) kehittämiseksi niin, että ne nykyistä paremmin tukisivat osatyökykyisten työllistymistä ja lisäisivät yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä
  • levittää ja juurruttaa osatyökykyisten työllistämisen hyviä käytäntöjä
  • valmistella osatyökykyisten työllistämistä lisäävä viestintäohjelma

Työllistymisohjelmien täysremontti

Sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto on jo pitkään vaatinut osatyökykyisten työllistämisohjelmiin täysremonttia.

Hänen mukaansa osatyökykyisten työllistymisen suurimmat esteet ovat luottamuksen puute ja ennakkoluulot. Lehto on esittänyt että työntekijöiden ja työnantajien kannustimia tulisi kehittää. Keinot olisi sovittava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

On arvioitu (mm. Mika Vuorelan selvitystyössä), että noin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai kokoaikaista työtä. On mahdollista, että luku kasvaa, jos suhtautuminen osatyökykyisiin muuttuu. Markku Lehto on tähdentänyt kysymyksen olevan arvovalinta. Kysymys on siitä, kuinka tärkeäksi tavoitteeksi osatyökykyisten työllistyminen koetaan ja miten paljon siihen ollaan valmiita panostamaan.

Viisi keinoa

Kansliapäällikkö Markku Lehto teki viisikohtaisen toimintaohjelman. Se pitää sisällään viisi aihekokonaisuutta.

Ensimmäiseksi hän nostaisi tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuksen. Näiden kohteena olisivat ennakkoluulojen ja tietämättömyyden poisto.

Toiseksi olisi edistettävä hyviä käytäntöjä. Tähän kuuluisi mm. työnantajille suunnattavien kannusteiden kehittämisen.

Kolmas toimenpideohjelman osakokonaisuus liittyy työntekijöiden omaehtoiseen työllistymiseen. Sen tavoitteena on rohkaista jokaista valitsemaan omaan elämäntilanteeseen sopiva työllistymispolku sekä tarjota tukea tarvittaessa työpaikalle asti.

Neljäs keino on kehittää työhön liittyviä ohjausprosesseja. Ne on saatava kuntoon siten, että muun muassa osatyökykyisten erilaisuus huomioidaan.

Viidenneksi Lehto haluaa saada lainsäädäntöön myönteisiä työllistymistä edistäviä muutoksia.

Osatyökykyisten työllistymiseen liittyvää lainsäädäntöä on arvioitava kokonaisuutena ja korostettava työhön suuntautumista.

Kielteiset asenteet työllistymisen esteenä

Mielenterveydellisistä syistä osatyökykyisen työllistymisen tiellä on todettu olevan voimakkaita kielteisiä asenteita. Nämä ilmenevät toisaalta työnhakijan omissa asenteissa sekä toisaalta työnantajien asenteissa. Puuttuu luottamusta työnhakijoiden työkykyyn ja työosaamiseen. Työkyvyn ja osaamisen aliarviointi on yleistä. Moni osatyökykyinen työnhakija jättää tietoisesti kertomatta psyykkisestä oireilustaan juuri tästä syystä. Psyykkisen sairauden myöntäminen johtaa usein potilaan rooliin, joka on esteenä työllistymiselle. Koska mielenterveyden häiriöihin kohdistuu voimakkaita häpeän sävyisiä kielteisiä asenteita on tärkeää tähdentää kaikkea, joka estää leimaantumista mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Jo pelkästään omien omaa psyykkistä sairauttaan kohtaan tuntemien kielteisten asenteiden muuttaminen on vaikeaa, puhumattakaan toisten tai koko ympäröivän asenneilmaston muuttaminen.

Psykonomiopisto on jo kahdenkymmenen vuoden aikana korostanut mielenterveysongelmiin kohdistuvan häpeäleiman voittamisen tärkeyttä. Se on välttämätöntä hyvän hoitoyhteistyön saavuttamiseksi mutta se on tärkeää myös työllistymisen kannalta. Mtkl on tehnyt työtä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. On toivoa antavaa, että voimme jatkaa tätä työtä osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Psykonomiopisto aikanaan teki esityksen siitä, että MTKL:n toimiin ja työsuhteisiin pyrittäisiin palkkaamaan työnhakijoita, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveyden häiriöistä. On oivallista, että näin onkin tapahtunut. On liitollemme kunniaksi että se on näin näyttänyt esimerkkiä muulle yhteiskunnalle.

This entry was posted in Artikkelit. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s