Koko yhteiskunta voi olla henkisesti sairas

Verkkouutiset – Koko yhteiskunta voi olla henkisesti sairas.

Tuoreen väitöskirjan mukaan psykoanalyytikko, filosofi Erich Frommin tuotanto avaa uusia näkökulmia käsityksiimme nykyisistä yhteiskunnallisista, taloudellisista ja kulttuurisista kriiseistä.

Väittelijä Mika Pekkolan mukaan Erich Fromm (1900-1980) yhdistää teoksissaan radikaalin yhteiskuntakritiikin ja pyrkimyksen hahmotella täysin toisenlaista moderniteettia.

– Elämäämme tuntuvat entistä enemmän ohjailevan ulkoiset voimat – kuten taloudellinen kasvupakko, tehostamisvaatimukset, leikkaukset sekä innovaatio- ja kilpailukulttuurin yksipuolinen korostaminen. Frommin viesti vapautuksen kulttuurin luomiseksi rohkaisee ihmisiä ottamaan takaisin oman elämänsä ehtojen hallinnan, Pekkola sanoo.

Hänen mukaansa Frommin tuotantoa voidaan pitää psykoanalyysin, marxilaisen yhteiskuntakritiikin ja juutalaisen tradition omalaatuisena yhdistelmänä. Pekkola osoittaa, kuinka Fromm osallistui modernin kulttuurin luomiseen poikkeavilla metaforisoinneillaan ja narratiiveillaan.

Esimerkkinä kulttuuristen merkitysten yhteiskunnallisesta voimasta voidaan pitää vapauden retoriikkaa, joka on tätä nykyä valjastettu pitkälti uusliberalistisen kilpailun ideologian tarpeisiin.

Pekkolan mukaan Frommin teosten retorinen voima piilee hänen kyvyssään ilmaista näkemyksensä vetoavalla populaarilla äänellä, jonka ansiosta hän tavoitti hyvin laajan ja moninaisen yleisön.

Megakoneen palvontaa

Fromm asetti koko länsimaisen kulttuurin analyytikon sohvalle. Hänen parantamispyrkimyksensä eivät kuitenkaan rajoittuneet pelkkään terapiaan, kuten hänen roolinsa eräänlaisena modernina profeettana osoitti.

– Frommin tuotanto muodostaakin avoimen pelastustarinan ja hätähuudon kylmän sodan järjettömyyttä vastaan, Pekkola toteaa.

– Käsitys siitä, että yhteiskunta voi olla henkisesti sairas, oli Frommin ajattelun kannalta ratkaiseva, Pekkola määrittää.

Hän esitti kritiikkinsä vastauksena toisen maailmansodan jälkeiselle talouskasvun ja kulutuksen ideologialle, mutta sairaan yhteiskunnan metafora on säilyttänyt retorisen voimansa myös nykykontekstissa, kuten yhteydet kasvavan epätasa-arvon ja sosiaalisten ongelmien välillä osoittavat.

Fromm kertoo, kuinka ihmiset ovat onnistuneet rakentamaan yhteiskunnallisen megakoneen, joka on tuonut materiaalista vaurautta ja mahdollistanut myös kulttuurin kukoistuksen. Modernin kriisiytyessä ihmiset ovat kuitenkin muuttuneet koneen palvelijoiksi. Kapitalismi pyrkii muuttamaan kaiken – myös inhimilliset suhteet – tavaraksi.

– Kulutuskulttuuri ja persoonallisuuksien muuttuminen kauppatavaraksi ovat Frommille esimerkkejä vieraantumisesta, Pekkola kuvaa.

Pekkola toteaa, että vaikka Frommin tuotantoa tulee ymmärtää aikalaiskontekstissaan, monet hänen esittämänsä teemat ovat juuri nyt ajankohtaisempia kuin koskaan.

– Tulevien globaalien haasteiden kuten väestökriisin, energiakriisin, ilmastonmuutoksen, taloudellisen vallan keskittymisen ja epätasa-arvon lisääntymisen valossa Frommin painotus kriisitietoisuuden levittämiseksi voi auttaa tiedostamaan näiden kriisien ulottuvuuksia.

– Hänen kehotuksensa vapautuksen kulttuurin luomiseksi korostaa kumouksellisten ja kekseliäiden metaforisointien merkitystä pyrkimyksessä rakentaa vaihtoehtoinen moderniteetti, joka perustuu kilpailun ja kasvupakon sijaan yhteistyöhön, jakamiseen ja inhimilliseen hyvinvointiin, Pekkola sanoo.

FM Mika Pekkolan yleisen historian väitöskirja Prophet of Radicalism. Erich Fromm and the Figurative Constitution of the Crisis of Modernity tarkastettiin perjantaina 10. joulukuuta Jyväskylän yliopistossa.

Mainokset
Kategoria(t): Artikkelit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Koko yhteiskunta voi olla henkisesti sairas

  1. Kirjoituksessa Fromm kertoo, kuinka ihmiset ovat onnistuneet rakentamaan yhteiskunnallisen megakoneen, joka on tuonut materiaalista vaurautta ja mahdollistanut myös kulttuurin kukoistuksen. Modernin kriisiytyessä ihmiset ovat kuitenkin muuttuneet koneen palvelijoiksi. Kapitalismi pyrkii muuttamaan kaiken – myös inhimilliset suhteet – tavaraksi. Tämä johtaa hirvittäviin kärsimyksiin, koska jos joku muuttaa arvomaailmailmansa tällaiseksi se on täysin vääristynyt, Jos ja kun joku ihminen muuttaa ihmissuhteet tavaraksi seurauksena tällaiselle ihmisille on kuolemanvietin aiheuttama tuhoavuus, itsetuhoavuus, lopullinen depressio, lohduttomuus, yksinäisyys, itsemurha tai ennenaikainen kuolema. Kenties yhteiskunta suosii tällaisia ratkaisuja, mutta valinta on kuitenkin jokaisella itsellään. Rahanpalvojia on paljon, mutta on myös toisenlaisiakin ihmisiä. Kauniissa kirjassaan ”Rakkauden vaikea taito” kertoo myös toisesta mahdollisuudesta, joka mahdollistaa ihmiselle aidon onnellisuuden tuhoavuuden sijasta.
    Toinen Frommin tärkeä kirja on ”Arkipäivän psykopatologia” jossa esitetään että pahuus ei ole aina olekaan jossain muualla vaan jokaisen tulee tarkastella myös omaa toimintaansa ja miettiä onko se aina niin kovin eettistä ja hyvää kuten aika usein kuvittelemme.

  2. katisar sanoo:

    Minuun on kolahtanut tämä ”Toivon vallankumous”. Siinä Fromm. mm korostaa, että onnea elämäämme ei tuo toiveittemme tyydytyminen niiden laadusta riippumatta. Onnea sen sijaan tuo sellaisten tarpeiden tyydyttäminen, jotka edistävät hänen mahdollisuuksiansa olemassaolon kokonaiskentässä. Syvällinen eläminen, oman henkisyyden etsiminen, itsensä kehittäminen, yhteisöllisyyden kokemukset, taiteiden harrastaminen jne. tuovat huomattavan paljon enemmän elämään iloa kuin pintapuolinen, kuolleiden tavaroiden valinnalla hankittu, pinnallinen, toiveitten toteuttaminen. Tulevaisuuden ihminen on leikkivä ihminen, “homo ludens”.

    Tämä merkitsee sitä, että ihmiset vähitellen valitsevat ihanteikseen ihmisiä, jotka elävät aineellisesti kohtuullista elämää, mutta henkisesti ja kulttuurisesti rikasta ja aitoa elämää. Hyvä ihminen ei pelkästään kuluta, vaan hän aktiivisesti luo tietoisuudellensa uutta muotoa tuntevana , kokevana ihmisena ja hän pyrkii säästämään luonnon voimavaroja. Aktiivisen ihmisen seinillä ei ole tauluja kuolleina sijoituksina ja statussymboleina, vaan taideteos edustaa aktiiviselle ihmiselle aitoa syvälistä omaa sisäistä kokemusta ja sen jakamista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s