Luovia hulluja

Vakavista psykiatrisista sairauksista kärsineiden tiedemiesten ja taiteilijoiden lista on pitkä (Rothenberg 1990, Post 1994, Nettle 2001).

Runoilijoista tähän sarjaan kuuluvat esimerkiksi Baudelaire, Byron, T. S. Eliot, Keats, Sylvia Plath, Pope, Robert Lowell, Ezra Pound, Shelley, Dylan Thomas, Tennyson, Walt Whitman ja suomalaisista esimerkiksi Uuno Kailas ja Lauri Viita.

Romaani- ja näytelmäkirjailijoista Balzac, William Blake, Brecht, Camus, Lewis Carroll, Joseph Conrad, Noel Coward, Dickens, Dostojevski, Fitzgerald, Galsworthy, Gide, Gogol, Hemingway, Hesse, Hugo, Huxley, Ibsen, Joyce, Kafka, Kipling, D. H. Lawrence, Thomas Mann, Maugham, Maupassant, Melville, Jim Morrison, O’Neill, Pasternak, Edgar Allan Poe, Ezra Pound, Proust, Rimbaud, Sartre, Stendahl, Robert Louis Stevenson, Strindberg, William Styron, Jonathan Swift, Tolstoi, Turgenjev, Oscar Wilde, Tennessee Williams, Virginia Woolf, Zola ja omista kirjailijoistamme mm. Aleksis Kivi, Eino Leino, Timo Mukka, Frans Eemil Sillanpää, Pentti Saarikoski, Mika Waltari ja Christer Kihlman.

Säveltäjistä Beethoven, Berlioz, Bruckner, Chopin, Elgar, Grieg, Händel, Mahler, Mendelssohn, Puccini, Rahmaninov, Rossini, Saint-Saëns, Schumann, Sibelius, Stravinski ja Wagner.

Kuvataiteilijoista Hieronymus Bosch, Cézanne, Dürer, Gauguin, Goya, Kandinsky, Matisse, Michelangelo, Modigliani, Monet, Munch, Picasso, Jackson Pollock, Rodin ja van Gogh.

Eikä alttius hulluusjaksoihin rajoitu vain luoviin taiteilijoihin – myös monet maailmankuulut ajattelijat ja tiedemiehet ovat kärsineet vakavista psykiatrisista sairausjaksoista, kuten Bakunin, Buber, Comte, Freud, Heidegger, William James, Jung, Kierkegaard, John Stuart Mill, Nietzsche, Marx, Proudhon, Russel, Schopenhauer, Toynbee, Whitehead, Wittgenstein, Tyko Brahe, Bohr, Darwin, Faraday, Kepler, Newton, Pasteur, Röntgen, Tyndall ja Watson.

Lähteet:

Rothenberg A. Creativity amp madness. New findings and old stereotypes. Maryland: John Hopkins University Press, 1990.

Post F. Creativity and psychopathology. A study of 291 world-famous men. Br J Psychiatry 1994;165:22-34.

Nettle D. Strong imagination. Madness, creativity and human nature. Oxford: Oxford University Press, 2001.

Luova hulluus – powerpointdiasarja

Mainokset
Kategoria(t): Artikkelit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Luovia hulluja

  1. Tässä tulee ongelmaksi kuka oikein on mieleltään terve. Saattaa olla että tämä on hyvin harvinaista modernissa kaupunkimaailmassa. Voidaan ajatella että esim. Amerikan intiaanit, Mongolian paimentolaiset tai Australian aboriginaalit ovat olleet terveempiä kulttuureja joissa on ollut enemmän mieleltään terveitä ihmisiä kuin länsimaissa. Ehkä se että länsimaisessa sivilisaatiossa on ollut niin paljon sairaita piirteitä on ollut syynä siihen että juuri taiteilijat ja tiedemiehet ovat sairastuneet vakaviin mielenterveyden häiriöihin, koska he ovat herkempiä kuin muut ihmiset.

  2. Ja vielä, tuo muuten oli hyvin kiinnostava tuo British journal of psychiatryn artikkeli – luulen että jos tuo DSM IV ja ICD-10 diagnostiikan mukainen luokittelu tehtäisiin kaikkiin Turkulaisiin niin 97 % väestöstä olisi hulluja jonkun diagnoosiin perusteella

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s