Syyllistäminen henkisen väkivallan muotona:

Syyllistäminen henkisenä väkivallan muotona:

Syyllistämisen yleisyys

Maailma ja ihmiskunnan historia  on täynnä syytöstä ja syyllisyyttä. Syytösten ja syyllistämisen noidankattilasta kumpuavat viha ja aggressio, jotka johtavat ihmiset väkivaltaan toisiaan vastaan. Kansojen väliset sodat  ja joukkomurhatkin ovat syytösten ja syyllistämisen tulosta. Fyysistä väkivaltaa edeltää  henkinen väkivalta usein syytösten ja syyllistämisen muodossa. Malliesimerkki tästä on Kosovossa ja entisen Jugoslavian alueella tapahtuneet joukkomurhat ja petomaiset raakuudet. Näitä rikoksia edelsi muutamien johtavien politiikkojen, sellaisten kuin Slobodan Milosevitsin ja Franco Tudzmanin syyllistämiseen perustunut kansalliskiihkoinen probaganda. Kansalliskiihkoisella probagandalla voidaan kokonaiselta kansalta viedä inhimilliset piirteet. Hyvänä esimerkkinä tästä on arabi- ja muslimikiihkoilijat, jotka leimaavat juutalaiset saatanallisiksi koiriksi ja saastaisiksi eläimiksi, joiden tappaminen on jokaisen muslimin velvollisuus.

Syyllistämisellä useita tasoja ja muotoja

Syytöksillä, syyllisyydellä ja syyllistämisellä on useita tasoja. Syytökset voivat vaihdella hienovaraisesta vihjailusta räikeisiin rikosoikeudellisiin syytöksiin ja törkeään panetteluun. Myös syyllisyyden tunto voi vaihdella psykopaattisesta vastuuntunnottomuudesta itsemurhaan johtavaan syyllisyyden tunnon välillä. Kun psykopaattinen yritysjohtaja tai poliittinen johtaja voi hyvillä mielin tehdä päätöksiä, jotka johtavat satojen ihmisten elämänehtojen oleelliseen heikkenemiseen voi syvän masennuksen valtaama mielenterveyskuntoutuja kokea olevansa syyllinen elämänsä epäonnistumiseen.

Syyllistämisen tapoja ja muotoja on useita. Näitä ovat mm. vihjaus,  moraalinen syytös, rikosoikeudellinen syytös, syytös älyllisyyden ja tietoisuuden puutteesta, syytös epäinhimmillisyydestä, syytös rakkaudettomuudesta ja tunteettomuudesta, syytös kielteisistä tunteista, syytös merkityksettömyydestä, syytös epäonnistumisesta, syytös sairauden aiheuttamisesta toisille ja  itselleen.

Syyllistäminen helppoa  –  selän takana on helppoa esittää syytöksiä

Syytösten esittäminen on helppoa ja yksinkertaista. Kun sormi osoittaa kuuta kukaan ei katso sormea. Syytösten esittäjä on useinmiten suojassa kaikkien arvostelevilta katseilta kun se suuntatuu painostavana syytöksen kohteen persoonaan. Syytöksen kohteeksi henkisessä väkivallassa jota useinmiten harjoitetaan ryhmämuodossa valitaan usein henkilö joka ei jostakin syystä voi puolustautua ja jos hän puolustautuu ja suuttuu häneen kohdistetuista usein mielivaltaisista ja perättömistä syytöksistä, hän itse suuttueessaan leimataan ilmapiirin pilaajaksi ja jopa henkisen väkivallan harjoittajaksi. Henkisen väkivallan harjoittajat osaavat hyvien tapojen säädöskokeoleman. He kykenevät lausumaan esimerkiksi mielivaltaisia syytöksiä “kohteliaasti hymyillen”. He kykenevät esimään henkisen väkivallan lauseita politiikkomaisen kepeästi naurahtaen. He eivät korota ääntään tai ilmaise vihaansa huutaen. He osaavat näyttää viattomilta ja asiallisilta korrektin käytöksen kultaisen säädöskirjan esimerkillisiltä noudattajilta. Kaikkein haavoittavimmat loukkaukset lausutaan maireallaa ja hyvällä hymyllä vihjaten. Näin henkisenväkivallan harjoittaja pysyttelee “hyvänä ihmisenä” ja kaikkien kunniotusta nauttivana hyvätapaisena kansalaisena.

Mainokset
Kategoria(t): Henkilnen väkivalta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s