Selviytymiskeskeinen ajattelu ja itsehoito

Jorma Heikkinen, Kaksisuuntaiset ry.

kommenttipuheenvuoro, kaksisuuntainen mielialahäiriö seminaari,

Mielenterveysmessut 2010,  Helsinki

Selviytymiskeskeinen ajattelu ja itsehoito

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä tarvitsee omassa kuntoutumisprosessissaan useita ’apuvälineitä’. Näistä keskeisimmät ovat lääkehoito ja psykoterapia. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä. Tarvitaan ennen muuta kuntoutujaan omaa panosta, itsehoitoa, halua ja asennetta hoitaa itseään. Kielteisistä asenteista, häpeän tunteista ja leimautumisen pelosta johtuen hoitokielteisyys on suuri ongelma kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Itsehoitoasenteen omaksuminen mahdollistaa motivoitumisen hoitoyhteistyöhön ja psykoterapiaan. Myönteinen motivaatio on lääkehoidon ja psykoterapian onnistumista parhaiten selittävä tekijä.

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä elää itse lävitse psyykkiset kriisinsä. Ei ole olemassa poppamiestä joka voisi kuntoutujan puolesta kokea kuntoutujan kriisin vaiheet. Ei ole olemassa myöskään poppamiehiä, jotka voisivat kuntoutujan puolesta työstää ja elää lävitse kuntoutumisen eri vaiheet. Jokainen on  myös oman itsensä paras tulkki ja tuntija. Jokainen muuttaa viimekädessä itse ajatteluaan ja asenteitaan. Jokainen  on elämänsä paras asiantuntija. Näistä itsehoitoideologian keskeisistä väittämistä seuraa ajatus: ’Oma apu paras apu’. Kuntoutujan paras psykiatri löytyy kuntoutujasta itsestään. Hän on paras muuttamaan ajatteluaan, elämäänsä ja tekemään valintoja siitä miten oma elämä rakentuu ja suuntautuu.

Pakkohoitoon turvautuminen on merkki hoitokielteisyydestä ja hoidon epäonnistumisesta. Pakkohoito on seurausta myös itsehoitoasenteen puuttumisesta.  Itsehoitoasenteen syntymiseen vaikuttaa mm.  kuntoutujan täysivaltaisuuden kunnioittaminen, psykoedukaatio ja vertaistuki.

Psykoterapia ei voi onnistua ilman itsehoitoasennetta. Ihminen joka ei halua hoitaa itseään on kaiken avun ulottumattomissa ja hän ei hyödy psykoterapiasta. Psykoterapian onnistumisen edellytyksenä on kuntoutujan oma halu hoitaa itseään. Myös lääkehoito onnistuu parhaiten hoitavan lääkärin ja kuntoutujan yhteistyön kautta.

Selviytymiskeskeinen ajattelu

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on useimmiten pitkäaikainen ja sillä on taipumus uusiutua. Toiveet ja vaatimukset nopeasta ja yksinkertaisesta ratkaisusta kuntoutumisen suhteen ovat usein kohtuuttomia ja ylioptimistisia. Näitä kohtuuttomia vaatimuksia kuntoutujat saavat kuulla esim. tällaisissa lauseissa: ”Ota itseäsi niskasta, mene töihin ja lopeta pillereiden syöminen.”

Todellisuus on toisenlainen. Tätä ilmentää Kelan tilastoissa mm. se tieto, että vuosittain työkyvyttömyyseläkkeeltä takaisin työelämään kuntoutuu perin harva, vain noin kymmenkunta ihmistä. Selviytymiskeskeisessä ajattelussa ei vaivuta fatalistisiin odotuksiin tai ylioptimistisiin kohtuuttomiin odotuksiin nopeasta ja helposta kuntoutumisen mahdollisuudesta. Selviytymiskeskeinen ajattelu kulkee keskitietä; Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa oppii elämään. Oireista huolimatta kuntoutuja selviää yhä paremmin. Rauhallisin mielin hän tulee toimeen oireidensa kanssa. Vähitellen oireet siirtyvät taka-alalle. Ne eivät rajoita kuntoutujan elämää. Hän voi oireistaan huolimatta olla siinä roolissa, jossa hän haluaa toimia. Hän voi oireistaan huolimatta olla esimerkiksi palkkatyössä tai opiskelijana.

Selviytymiskeskeinen ajattelu ja itsehoito ovat molemmat  vähälle huomiolle jääneitä käsitteitä. Ne tulisi nostaa esille puhuttaessa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Mainokset
Kategoria(t): Artikkelit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s